Kunnon talvi saapui

Kunnon talvi saapui

Juuri kun pääsin kehumasta talvimökkeilyn ihanuutta todellisuus iski vasten kasvoja. Pari viimeistä talvea on ollut melko lauhaa, ja luntakin on ollut vain nimeksi. Samalla kaavalla alkoi tämäkin talvi, pakkasta maksimissaan kymmenen ja lunta kevyt kerros maan peitteenä. Tänä vuonna se kuitenkin tuli, kunnon talvi. Se alkoi tammikuussa pakkasjaksolla ja vaikka mökille tekikin mieli, totesimme että lämmityksessä kestäisi liian kauan. Päädyimme siis jäämään kotiin.

Kuurankukkasia saunan ikkunassa.

Viimein onneksi lauhtui jonkin verran ja tammikuun puolivälissä kävimme aukaisemassa tien lumesta. Seuraavana aamuna lähdimme Möksälle aikeissa kokeilla hiihtämistä järvellä ja käydä saunassa. Pakkanen oli piirtänyt kauniita kuurakuvioita saunan ikkunoihin. Saavuttuamme teimme ensin lumityöt, laitoimme saunan pesään tulet, puhkaisimme avannon ja kannoimme vedet. Isäntä oli sitä mieltä, että tässä oli urheilua jo ihan tarpeeksi. Kun nyt sukset oli otettu mukaan, päätimme kuitenkin lähteä hiihtämään Lapinlahden pohjukkaa kohti.

Avannon tekoa.
Kyllä kunnon talvella on kaunista. Lunta hipsutti hiljalleen, kun hiihdimme Lapinlahden ympäri.

Keli osoittautui vallan mainioksi ja suksi luisti yllättävän hyvin vaikka latua ei ollutkaan. Matkalla tapasimme pilkkijän, jolta kyselimme jään paksuutta keskellä lahtea. Sitä oli 15 senttiä, joten jatkoimme matkaa rantaa pitkin turvallisin mielin. Aina välillä oli kohtia, joissa oli sohjoa. Tänä vuonna lunta ehti tulla sen verran ennen kunnollisia pakkasia, että jäistä tuskin tulee koko talvena kovin hyvät. Jään paksuus saattaa paikoitellen vaihdella suurestikin, joten naskalit olivat kaulalla ja hiihdimme rantoja pitkin.

Matkaa hiihtolenkille tuli reilut viisi kilometriä, mikä tuntui jo aivan riittävältä. Lenkissä kesti sen verran kauan, että saunan pesä oli jo ehtinyt sammua. Onneksi olimme varanneet mukaan eväitä, joita sitten mutustelimme saunan lämpeämistä odotellessa.

Lämmintä mehua ja taatelikakkua saunan lämpeämistä odotellessa.

Kuinka pehmeät mökkisaunan löylyt olivatkaan pitkästä aikaa. Kävimme avannossakin taas useamman kerran. Näin jälkikäteen ajateltuna onneksi saunoimme pitkän kaavan mukaan, sillä kunnon talvi oli jo valmiina asettamaan uuden esteen meidän mökkeilylle. Sen esteen nimi oli lumi, ja voima suuri. Lunta sataa tuprutti päivä toisensa jälkeen. Ei huolta ajattelimme, sillä onneksi meillä on mönkijä, jolla tien saa aurattua.

Epäonnea ja mökkikaipuuta

Olimme menossa auraamaan mökkitietä, kun huomasimme jonkin olevan vialla. Valttikorttimme nietoksia vastaan oli mennyt rikki. Korjausurakassa kesti viikon verran ja koko sen ajan lunta satoi yhä korkeammaksi nietokseksi. Nyt, tammikuun viimeisenä viikonloppuna mönkijä saatiin kuntoon ja lähdimme kokeilemaan tien aukaisua. Niin kävi että lumi voitti. Suunnitelma Möksälle pääsemiseksi on jo tehty, mutta kun katsoo sääennustuksia kunnon talven molemmat nyrkit, pakkanen ja lumi aikovat iskeä pian uudelleen. Kunnon talvi vei ensimmäisen erän, mutta meitä ei ole päihitetty vielä.

Toivottavasti pian taas päästään saunaa lämmittämään.

Terveiset Äänekosken Sumiaisista, Rannankylältä, meidän Möksältä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*