Laiturin rakentaminen

Laiturin rakentaminen

Kesäisin meidät löytää useimmiten Möksän laiturilta. Siinä on vaan niin mukava köllötellä ja pulahtaa välillä uimaan. Meillä on myös vene, joka olisi hyvä saada kiinni sellaiseen paikkaan, että pelkoa rikkoutumisesta ei olisi. Vanha laituri oli aika pieni ja epäkäytännölinen tarpeisiimme nähden. Päätimmekin tänä kesänä panostaa uuden laiturin rakentamiseen. Työtunteja siihen kului, mutta nyt järvessä kelluu uusi toiveidemme mukainen laituri, jonka päätyosaa voi halutessaan käyttää myös lauttalaiturina. Kerron tässä artikkelissa, miten meidän laituri rakennettiin.

Ennen rakentamista

Ennen rakentamisen aloittamista, on hyvä tarkastaa oman kunnan rakennusmääräykset. Meillä ei tarvitse rakennuslupaa alle 15 metrin pituisen laiturin rakentamiseen. On syytä myös tutkia hieman järven pohjaa. Rannassamme olevat isot kivet määrittivät meillä laiturin paikan ja pituuden. Veneelle pitää olla kivetön paikka ja ponttonien päällä kelluvalle päätyosalle tarpeeksi vettä kivien päällä. On syytä ottaa huomioon veden korkeuden vaihtelut, me rakensimme laituria kun vesi oli korkeimmillaan, mutta olemme nähneet myös sen, miten alhaalla vesi on kuivan kesän jälkeen.

Viimeisenä mainitsen vielä sitten sen hankalimman jutun, eli jäiden voiman ja vaikutuksen laituriin. Sitä on vaikea ennakoida, vuodet ovat jäiden ja niiden lähdön suhteen erilaisia. Meillä on suunnitelmissa nostaa kaksi viimeistä laiturin osaa rannalle aina syksyisin ennen jäiden tuloa. Ensi talvi näyttää, pysyykö järveen jätettävä kulkusilta paikallaan vai ei. Töitähän tämä aiheuttaa joka syksy, mutta me vietämme laiturilla niin paljon aikaa, että olemme valmiita tähän panostamaan.

Teimme suuntaa-antavat piirustuksen paperille, laskimme neliöt ja laiturin kantavuuden. Kantavuus laskettiin ihan valmistajan ponttoneille ilmoittamaan kantavuuteen perustuen. On hyvä miettiä, millaiseen tarkoitukseen laituri on tulossa. Jos siitä vain kipaistaan uimaan, ei kantavuuden tarvitse olla niin suuri. Meillä laiturista suunniteltiin ajettavaa terassin korviketta, joten kantavuudenkin tulisi olla suurempi. Laskimme myös alustavaa budjettia jo hyvissä ajoin ennen kuin mitään materiaaleja lähdimme hankkimaan. Vertailimme sitten valmiiden laitureiden hintoja tähän arvioituun budjettiin, ja totesimme, että luultavasti pääsisimme halvemmalla tekemällä laiturin itse.

Vanha laituri kävi meille pieneksi, eikä ollut oikein riittävä tarkoituksiimme. Silti tästä vanhasta oli vaikea luopua, koska niin monia hyviä hetkiä siinä on vietetty. Onneksi iso osa vanhasta laiturista kierrätettiin, se sai uuden elämän osana uutta laituria.

Runko

Laiturin päätyosan runko tehtiin vanhoista alumiinisista ikkunankarmeista, jotka saatiin huoltoaseman purkutyömaalta. Yritimme tehdä laiturin mahdollisimman edullisesti. Sen lisäksi, että tämä runkomateriaali ei maksanut meille mitään, rungosta tuli myös kevyempi, kuin mitä puutavarasta tehdystä olisi tullut. Ja hei, kierrättäminen on ympäristöteko! Mies hitsasi runkoa parina päivänä ja se kuljetettiin Möksälle kokonaisena, jonka jälkeen siihen kiinnitettiin ruostumattomilla metallipannoilla jo syksyllä halvalla löydetyt ponttonit.

Kulkusillan runko tehtiin myös kierrätystavarasta, itse asiassa runko oli jo valmiina mökkitontilla. Muistatteko, kun mies teki viime kesänä ranturin? Kerroin siitä tässä artikkelissa. Ranturille ei enää uuden laiturin myötä ole tarvetta, joten päätimme hyödyntää puutavaran kulkusilla rungoksi. Toki tähän jouduttiin lisäämään puuta, koska ranturista puuttui keskituki, joka tarvitaan kansilautoja varten. Runkoon lisättiin myös vinotuet, kun huomattiin, että selältä puhaltavan tuulen tekemät aallot keinuttivat laituria melkoisesti. Lopputulos onkin nyt varsin tukeva.

Kulkusillan aihio, eli vanha ranturi ennen tukien lisäämistä, vanhan laiturin päälle liu’utettuna.

Kansilaudoitus

Puutavara on kallista! Hinnat ovat olleet korkealla jo pidemmän aikaa, eikä varsinaista romahdusta ole kyllä näköpiirissä. Ajattelimme, että jos hankkisimme laudat ennen sesongin alkua, hinta ei olisi ainakaan ihan korkeimmillaan. Ostimme huhtikuussa 2022 Jyväskylän Kodin Terrasta viistettyä ruskeaa 28mmx120mm leveää kestopuuta hintaan 2,15€/m. Hinta oli meidän budjettiin sopiva, ja S-ryhmän liikkeistähän saa vielä bonusta, joten hinta oli itseasiassa 5% halvempi. Aika lailla samaan hintaan olisi saanut myös uritettua kestopuuta, mutta päätimme kuitenkin käyttää tätä sileää. Ilmeisesti uritettu vähentäisi liukastumisriskiä, mutta meidän mielestä se on vähän hankala pitää puhtaana.

Kansilaudoitus päätyosaan tehtiin rannalla. Mietimme pitkään, että monessako osassa kansi olisi järkevää tehdä. Päätyosahan on tosiaan tarkoitus syksyllä vetää rannalle. Tätä hommaa keventää se, että laudoituksen voi nostaa ensin osissa rungon päältä pois. Näin pelkkä runko ponttonineen on sitten kevyempi vetää rantaan. Minä olin sitä mieltä, että tehdään kolmessa osassa. Mies taas sitä mieltä, että kaksi riittää. Tehtiin kaksi osaa.

Toinen osa kannesta valmiina. Laudat siis ruuvattiin alapuolelta kiinni, ja siiten koko osio käännettiin oikein päin, jolloin ruuvien kannat jäivät alapuolelle piiloon.

Mietimme kauan myös sitä, että kun laudoitus kerran on irrallisina osina, voidaan ruuvien päät jättää näkymättömiin siten, että ruuvit ruuvataan alhaalta päin. Mutta olisiko jotain syytä miksi näin ei voisi tehdä? Kyselimme ja etsimme tietoa, mutta kun mitään estävää syytä ei keksitty päätimme tehdä näin. Päivitän tietoa tähän artikkeliin, jos komplikaatioita esiintyy tulevaisuudessa. Kannen lautojen jakoa on syytä miettiä etukäteen, näin välttyy ongelmilta lopussa. Lautojen väliin kannattaa jättää maksimissaan muutaman millin (meillä käytettiin puukon terään mittana) rako, koska se tulee suurenemaan kun laudat kuivavat. Tämän vinkin meille kertoi mökkinaapuri, jolla oli kokemusta asiasta. Onneksi teimme ohjeen mukaan, koska tosiaan näin on.

Kulkusillan kannen mies rakensi veden päällä samoilla ohjeilla, lautojen väliin jäi noin puukonterän levyinen rako. Asentaminen oli aika hurjan näköistä hommaa, ei onnistuisi huonolla tasapainolla. Minä keskityin sillä välin maalauspuuhiin rannalla.

Veteen laskeminen ja kiinnitys

Ennen kuin päätyosa voitiin laskea vesille, oli saatava kiinteä kulkusilta paikalleen. Tässä vaiheessa vanha laituri oli vielä järvessä. Sitä tukena käyttäen uusi kulkusilta liu’utettiin paikalleen, jolloin se oli tuettuna alkupäästä rantaa ja loppupäästä vanhan laiturin päälle. Minä istuin rannassa painona, mies kiikkui huojuvan rungon päällä ja ruuvasi kierrepaalut paikalleen. Vesi oli vielä aikasta kylmää kesäkuun alussa, jolloin tätä asennushommaa tehtiin. Kivinen rantamme aiheutti tässäkin haasteita. Ihan kaikkiin haluttuihin kohtiin kierrepaalut eivät uponneet, niitä oli mahdotonta saada symmetrisesti, vaikka sitä halusimme. Mies laittoi ne sitten lopulta vain mahdollisimman lähelle toisiaan. Veteen asennettiin neljä kierrepaalua, ja rantaan kivien päälle samoin neljä tukitolppaa. Lisäksi kokonaisuus on kiinni rannassa olevassa kivessä runkoon pultattujen metalllilevyjen avulla. Lopuksi vanha laituri vinssattiin rantaan uuden alta.

Mies lisäsi vielä kiinteän kulkusillan päähän vanhasta laiturista irrotetun osan, jonka kauimmaiseen reunaan kiinnitettiin kaksi isoa kanisteria antamaan kantavuutta (voisi käyttää ponttoneja, mutta kanisterit olivat ilmaisia ja ajavat saman asian). Tämän osan tarkoituksena on myötäillä veden nousua ja laskua ponttoneiden päällä olevan osan mukana.

Kun pelkkä kulkusillan runko lisäosineen oli vedessä, oli se vielä melkoisen huojuva. Kansilautojen asennus ja päätyosan kiinnittäminen onneksi vakauttivat kulkusillan. Työnsimme rannalta päätyosan veteen ja minä hyppäsin kyytiin. Meloin osan paikalleen. Päätyosa kiinnitettiin tapeilla ja sokilla siten, että sen voi halutettessaan irrottaa. Näin toimittiin siksi, että ajatuksena on myös ajella lauttaosalla ja syksyllä se tosiaan nostetaan rannalle. Ei tämä varmaan mistään asentajan työkirjasta ole, mutta kun meitä oli enimmäkseen vain kaksi henkilöä, ja laiturin osat kohtalaisen raskaita, hätä keinot keksi. Niin vain saatiin laituri veteen ja paikoilleen.

Lopuksi laituriin lisättiin vielä kaidetolpat ja köydet. Ilmankin pärjäisi muuten, mutta kun rantamme on tosiaan kovin kivinen, koimme turvallisimmaksi vaihtoehdoksi laittaa kaiteet niille kohdille, joista on vaarallista hypätä veteen. Better safe than sorry! Emme halua kontollemme sitä, että joku itsensä satuttaa. Siihen reunaan, johon veneelle tehtiin paikka laitettiin leppuuttajalistat. Ja kruunuksi laiturin päähän uimaportaat. Kyllä nyt kelpaa pulahtaa järveen!

Mitä maksoi?

Tässä alla karkea kustannuslaskelma, ihan kaikesta kuitit ei olleet enää tallessa, joten mukana on myös noin hintoja. Ponttonit saimme sattuman kautta halvemmalla kuin mitä tässä laskelmassa ilmoitetaan. Siihen hintaan en usko monenkaan niitä löytävän, joten laitan laskelmaan halvimman verkosta löytyvän hinnan. Iso osa rakennustarvikkeista löytyi meiltä kotoa valmiina, ja kaikki sellainen on hyödynnetty. Runkomateriaalista tuli merkittävä säästö. Työn määrähän ei tässä laskelmassa näy, kyllä tässä taas tunteja kului ja hikipisaroita vieri. Rakentaminen aloitettiin toukokuussa ja valmista tuli kesäkuun puolessa välissä. Muutama ärräpääkin taisi päästä. Vaikka kaikessa mahdollisessa säästettiin ja tehtiin työ itse, silti laiturille tuli hintaa ihan kohtuullisesti.

TarvikeHinta
Kansilaudat648,22
Runkotavaraa kulkusiltaan150
Ponttonit (4 x 4m x 30cm)916
Kierrepaalut ja niiden jatkopalat253,40
Valesokkelikengät69,80
Ruuvit99,60
Pultit, mutterit, lenkit (näistä osa löytyi kotoa, kuten myös ponttonien kiinnityspannat)58,92
Leppuuttajalistat33,80
Kaidetolpat, köysikoukut ja köysi390,10
Ylösnostettavat laituritikkaat259
YHTEENSÄ2878,84

Mitä tähän hintaan sitten sai? Laiturissa on ajettava ponttonien päällä kelluva päätyosa noin 2,8m x 4,2m. Kiinteä kulkusilta noin 1.1m x 9m. Kantavuus päätyosalla on 1136 kg. Laiturin, jossa on ne ominaisuudet, joita haimme: veneen säilytys, oleskelu, ajettavuus, riittävä kantavuus. Katsoin huviksi, mitä vastaava kokonaisuus tulisi maksamaan valmiina nyt kesällä 2022. Ei ollut ihan helppo homma. Samoilla mitoilla ja ominaisuuksilla olevaa laituria kun ei tunnu ihan noin vain löytyvän. Tämä oli yksi syy, mikä meidät alunalkaen ajoi rakennushommiin.

Jos nyt jotain vertailukohtaa haluaa käyttää, niin halvimmillaan olisimme saaneet samankokoisella päädyllä, mutta lyhyemmällä, neljän metrin kulkusillalla ja erilaisilla ponttoneilla (ja kantavuudella) olevan laiturin noin 2300 eurolla. Tähän hintaan ei tietenkään kuulu kuljetus, kiinnitys, asennus, tikkaat, kaiteet tai leppuuttajalistat. Tämä laituri ei myöskään vastaisi meidän vaatimukseen ajettavuudesta – meidän lauttalaituri ei vielä ole päässyt neitsytristeilylle, mutta eiköhän sekin aika vielä koita. Tällä kertaa voidaan siis todeta, että teimme itse ja säästimme. Lisäksi saimme juuri sellaisen laiturin, mitä halusimme. Mikään helppo homma laiturin rakentaminen ja asentaminen järveen ei kuitenkaan ollut, joten suosittelen käyttämään ammattilaista, ainakin mikäli budjetti riittää tai laiturille ei ole sen kummempia erityisvaatimuksia.

Nyt olemme ehtineet jo nauttimaan kesästä uuden laiturin nokassa. On siinä vaan mukava oleskella. Paras palaute uudesta laiturista tuli kuitenkin naapurin pojilta, kun hyppelimme järveen laiturilta. Pojat totesivat, että tämä laiturihan on parempi kuin satamassa!

Terveiset Äänekosken Sumiaisista, Rannankylältä, meidän Möksältä!

2 Kommentit tuotteelle “Laiturin rakentaminen

    • Hieno on kyllä teidänkin laituri.🤩 Olen kanssasi samaa mieltä, itse tekeminen kannatti, vaikka kyllä siinä ihan tekemistä oli. 😅

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*