Niin kauniisti kaikki kukkii

Niin kauniisti kaikki kukkii
Ensimmäiset kukat siemensekoituksista ovat alkaneet kukkia. Jee! Tämä taisi olla siitä mehikasvisekoituksesta. Pörriäiset, olkaa hyvä, pöytä on katettu!

Niin kauniisti kaikki kukkii. Tämä ajatus tulee välittömästi mieleen jo mökkimatkalla. Tien pientareet rehottavat toinen toistaan kauniimmista keltaisista, valkoisista ja räiskyvän purppuraisista kukista. Tänä juhannuksena jokainen halukas löysi varmasti sen seitsemää kukkasorttia tyynyn alle laitettavaksi. Meidän mökkipihallakin kukkii, osa istutettuja ja osa rikkaruohon maineesta kärsiviä kukkasia. Kuka senkin päättää, mikä on rikkaruoho, ja mikä ei? Antaa kukkia vaan! Tässä hieman kuvakollaasia bongaamistani (ihan tavallisista, mutta kai silti voi innostua?) luonnon kukkasista.

Metsätähti, kielo, niittyleinikki ja keto-orvokki. Kaikki kukkia, jokaisella herättää minussa erilaisia mielikuvia. Kielo ja metsätähti lähinnä ihailevia huokauksia. Heppatyttönä niityleinikki oli lapsuuden vihollinen, mutta nyt kun sitä katsoo, niin siro keltainen kukkahan siinäkin on. Ihan en päätäni pantiksi pistä, että kuvan orvokki on keto-orvokki. Mitään en kuitenkaan tuohon ole istuttanut. Tiesitkö, että Suomessa kasvaa luonnonvaraisena 14 itsenäistä orvokkilajia? Aika harvoin niihin törmää.

Seuraavaksi kuviin pääsevät istutetut kukkaset. Kaikkien nimiä, tai siis oikeastaan juuri minkään nimiä en tiedä. Käykö kukaan muu kukkaostoksilla fiilispohjalta? Eli keräilee ne juuri sillä hetkellä kivalta tuntuvat kasvit mukaan, ja sitten kotona tajuaa, että ei tiedä niiden nimiä saati hoito-ohjeita? Tällä kertaa minulla oli tosin fiiliksenä lähinnä tuskastuminen – kaupassa ei ollutkaan keltaista Markettaa (tämän päivänkakkaran näköisen lajin tunnistan), ja jouduin ostamaan lähinnä sitä muistuttavaa. Hyttysparven keskellä laatikkoistutuksia tehdessä huomasin, että roikkuvaa juttua oli ihan liian vähän suhteessa laatikkojen pituuteen. Siispä jaoin juurakot raa’asti kolmeen osaan. Toistaiseksi näyttää, että kasvi selvisi kokeilusta, ei yhdessä kasassa, mutta hengissä. Noilla keltaisilla ei pyyhi yhtä hyvin nyt helteiden alettua, olisivatko enemmän varjosta nauttivaa tyyppiä.

Nyt on kaikki mustaa

Nimittäin saunakin sai viikkoa ennen juhannusta kaksi kerrosta Virtasen neljän öljyn maalia pintaansa. Kiitos vaan taas maalauskaveriksi saapuneelle äidille. Jos sitä ensimmäistä kerrosta kahdestaan maalattiin ihan täyspitkä työpäivä, niin yksin olisin maalaushommissa varmaan vieläkin.

Terveiset Äänekosken Sumiaisista, Rannankylältä, meidän Möksältä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*