Oodi sammaleille

Ruskan kaunein loisto alkaa olla tältä syksyltä ohi, ja onkin aika keräillä sen rippeet maasta. Useiden vuosien ajan vihasin haravoimista. Hommaan joutui aina pakottamaan itsensä, käsiä poltti, hartioita pakotti ja työ ei tuntunut tulevan valmiiksi ei sitten millään. Nykyisin olen huomannut, että oikeastaan se pihan rapsuttelu ei olekaan hassumpaa hommaa. Kättensä jäljen näkee välittömästi, ja työ palkitsee vähentyneenä imuroimistarpeena sisätiloissa. Vielä keväällä olin vahvasti sitä mieltä, että en muuten todellakaan aio metsässä alkaa haravoimaan. Kauaa ei se päätös kestänyt, sillä tänä syksynä löysin itseni haravan varresta myös Möksän pihalla.

Haravoidessa on aikaa ajatuksille. Tällä kertaa ajatukset harhailivat sammaliin, johtuen varmaan ihan siitä että niitä kasvaa Möksän pihapiirissä ja lähimetsässä aivan valtavasti. Sammal on ihanaa, siitä tulee mieleen satujen ikimetsä, jolla on tarinoita vuosisatojen ajalta. Metsä on nähnyt vuosien saatossa erilaisia ihmis- ja eläinkohtaloita. Suruja, iloja, syntymää ja kuolemaa. Sammaleisen metsän tunnelmaa on vaikeaa kuvailla, siihen liittyy salamyhkäisyyttä, mutta myös turvaa. Siellä on hyvä olla ja hengittää. Niin haravoidessani yritin siis olla erityisen tarkka, että en rikkoisi sammalta.

Vaikka sammaleista pidänkin, huomasin etten niistä juuri mitään tiedä. Niinpä kotosalla päätin lueskella aihesta lisää. Lähteeksi valikoitui BioPopin, eli Helsingin yliopiston tiedekasvatuskeskuksessa toimivan tiedeluokan materiaalipankki. Sammalilla on ollut suuri merkitys elämän kehittymisessä, ensimmäiset vedestä maalle siirtyneet kasvit yli 400 miljoonaa vuotta sitten ovat olleet sammalia. Kun sammalet sitoivat hiekkaa ja pitivät maan kosteana, ne loivat muillekin kasveille mahdollisuuden siirtyä maalle. Ilmankos ne saavat metsän tuntumaan ikiaikaiselta. Suomessa on lähes 900 sammallajia. Ympäristön olosuhteet vaikuttavat siihen, millainen sammal siellä menestyy. Tämä on hyvä ottaa huomioon, mikä miettii oman mökin pihapiiriin muutoksia. Jos haluat lukea lisää sammalista, alkuperäinen materiaali löytyy täältä: https://blogs.helsinki.fi/biopop-keskus/materiaalit/koululaisen-sammalopas/tietoa-sammalista/

Maastopyöräilyä

Meillä on miehen kanssa jo tovin ollut suunnitelmissa koittaa pyöräillä Möksälle samaa reittiä metsän läpi, jota kävelimme sinne viime vuonna. Kerroin tuosta retkestä artikkelissa täällä: https://moksalle.fi/polttopuita-retkeilya-ja-lopuksi-lippu-salkoon/. Jos tuolloin retki oli hieno, niin oli se sitä nyt lokakuussakin. Olimme olleet päivällä Möksällä puuhailemassa, ja tulleet kotiin syömään. Tarkoituksena oli alun perinkin pyöräillä Möksälle, mutta lähellä oli, että kotisohva olisi imaissut meidät syövereihinsä. Viime hetkillä, ennen kuin olisi ollut liian myöhäistä lähteä, saimme kuin saimmekin itsemme ylös. Ja kyllä kannatti. Tämä oli taasen niitä hetkiä, kun mietin, että näin tämän varmasti oli tarkoituskin mennä. Pyöräilimme metsän halki auringon laskiessa. Metsässä oli valtavan kaunista.

Maastopyöräilystä sen verran, että jokamiehenoikeuksilla maastopyöräillä saa siellä, missä kävelläkin. Itse en kuitenkaan lähtisi pyöräilemään maastoon, jossa ei mene selvää polkua tai muuta reittiä. Pyöräily pehmeässä maastossa saattaa aiheutta metsänpohjaan uria, mikä tietysti on huono juttu. Metsässä olisi syytä liikkua jälkiä jättämättä. Onkin aina hyvä arvioida, soveltuuko valittu reitti pyöräilyyn. Tällä meidän reitillä on selkeästi kuljettu muillakin pyörällisillä kulkuvälineillä, joten uskalsimme sitä ajaa ilman omantunnon tuskia. Reitti oli haastava pikien jyrkkien nousujen ja upottavien mutaisten kohtien vuoksi, mutta olipa se siksi myös hauska ja jännittävä.

Möksälle saavuttua lämmitimme saunan, ja kyllä saunan ja järveen pulahtamisen jälkeen rentoustaso oli täysi sata prosenttia. Koitimme miettiä kaminantulta katsellessa, miksi kotona on niin vaikea saavuttaa samaa fiilistä? Se jäi toistaiseksi meille arvoitukseksi, mutta onneksi on paikkoja, jossa näin tapahtuu. Kiitos metsä, kiitos Möksä.

Terveiset Äänekosken Sumiaisista, Rannankylältä, meidän Möksältä!