Palju, pönttö sekä muita Möksän mukavuuksia

Palju, pönttö sekä muita Möksän mukavuuksia

Marraskuu on puolessa, ja keli kurjimmillaan. Silti Möksän vetovoima on voimakas. Tuoreina mökin omistajina hinku siellä oleskeluun on kova, vaikka lämpötila on nollan molemmin puolin, ja taivaalta sataa räntää viistossa.

Olemme kovia saunomaan ja heti kun kaupantekopäivä oli vahvistunut, tilasimme paljun saunan viereen asennettavaksi. Se ehtikin saapua sopivasti juuri kaupantekopäivänä Hyvän kaupan paikasta Oulusta. Lauantaille oli muuta ohjelmaa, mutta sunnuntaina suuntasimme Möksälle paljun asennukseen. Siinä asennuksessa vierähtikin tovi, vaikka saimmekin siihen apua. Ehti jo tulla pimeä, mutta silti samana päivänä oli päästävä testaamaan edes saunaa. Omaa mökkisaunaa, ah, tätä oli odotettu! Parin pesällisen jälkeen uskaltauduimme löylyihin. Meille selvisi, että talviolosuhteissa kiuasta pitää lämmittää melko pitkään, jotta löylyä riittää. Pehmeissä löylyissä sitten istuskeltiin ja käytiin pulahtamassa järveenkin, vaikka oli jo pilkkosen pimeää. Onneksi Möksällä on sähköt, helpottaa kummasti Suomen kaamoksessa.

Möksän entinen omistaja oli jättänyt paljon huonekaluja ja muuta tarpeellista. Tämä auttoi kummasti, kun kaikkea ei tarvitse heti hankkia, saati kuljettaa Möksälle. Niin kävi, että seuraavana viikonloppuna laitoimme (irto)pattereiden nupit mökissä kaakkoon ja vietimme ensimmäisen mökkiviikonlopun uhmaten vihmovaa tuulta ja räntäsadetta. Paljussa tarkeni, kun teimme sen kannesta tuulensuojan. Ei ehkä ihan täydellinen mökkikeli, mutta kyllä me oltiin onnellisia, kun kökötettiin siellä kannen suojassa skumppalasit kädessä.

Onnellinen mökin omistaja ja ensimmäinen kylpy paljussa.

Huussin tyhjennys, onko pakko?

Toinen mökillä oleskelun mukavuuteen olennaisesti vaikuttava asia on pönttö, siis huussinpönttö. Möksän huussista löytyi erotteleva kuivikekäymälä. Kurkistin varovasti peremmälle, ja pelkoni kävivät toteen; tyhjennys oli jätetty uusille omistajille. Tämä sinänsä oli ihan ok, itse olin vielä entisille omistajille luvannut, että kaiken haluamansa saa jättää, heh heh. Oli siis tartuttava toimeen. Huussin tyhjennys toimenpidettä oli tarkastelemassa myös noin 100 hämähäkkiä, joita roikkui katosta ja seinistä seittiensä varassa. Itse toimenpide oli onneksi varsin helppo, tyhjensin sisällön isoon jätesäkkiin ja pesin koko istuimen perinpohjaisesti desinfioivalla aineella. Onni on kumihanskat! Lopuksi vaihdoin vielä alkuperäisen muovisen, ilman mukana kylmenevän renkaan *hrrrrrrr* viikolla hankkimaani uuteen Biolanin Pehvakka lämpöistuimeen. On muuten mukava ja helppo oli asentaakin, toki jouduin hieman vuolemaan sopivaksi puukolla niitä reikiin tulevia tappeja, jotka pitävät kannen paikoillaan. Olo oli kuin supernaisella – itse selvisin tästä niin kuin kunnon mökinomistaja ikäänkin. Vielä jäi selvitettäväksi, miten käymälästä tyhjennetyn sisällön kanssa pitäisi toimia.

Pieni mutta tärkeä huone. Ei enää peppua kylmetä, kun on uusi lämpöistuin.

Mökin lämmitystä varten on tosiaan olemassa pari sähköpatteria ja kamina. Lämmityksessä kävi ensimmäisellä kerralla melkoinen ylilyönti ja yöllä tunnelma oli kuuma, mutta ei hyvällä tavalla. Tästä opimme. Kaminan lämmitys on muuten melkoinen taitolaji. Puita pitää lisätä reilusti alkuvaiheessa, jos lämpöä haluaa, mutta on osattava lopettaa ajoissa. Ensimmäisen mökkiviikonlopun jälkeen olimmekin polttaneet loputkin mökin vähäisistä polttopuista. Puuta kuluu runsaasti näin kylmillä keleillä lämmitykseen, saunan kiukaassa ja paljun pesässä.

Nämä marraskuun lopun kylmät, kosteat ja ennen kaikkea pimeät *hui, mikä siellä rasahti* kelit ovat mökkeilyn kannalta varmaankin niitä vähiten houkuttelevia. Meillä on vain niin kova innostus nyt ainakin alkuun, että mikään este ei ole liian suuri mökkeilylle. Ilman sähköjä voisin kuvitella, että into laantuisi ainakin pari astetta. Kyllä se vaan helpottaa talvimökkeilyä, kun on valot ainakin sisällä ja mökki pysyy yöllä lämpimänä ilman kipinävuoroja. Kaiken kaikkiaan viikonloppu Möksällä onnistui hyvin ilmasta huolimatta.

Terveiset Äänekosken Sumiaisista, Rannankylältä, meidän Möksältä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*