Pikku juttuja

Pikku juttuja

Suomalaiset ovat tutkitustikin maailman onnellista kansaa. Katselin hetki sitten pätkää Ismo Leikolan stand up -keikasta, jossa hän kuvaa sitä, kuinka jokainen suomalainen on ajatellut tuon tutkimuksen tuloksista kuultuaan: ”Hitto, minä olen sitten varmaan ainut suomalainen, joka ei ole onnellinen.” Heh, näin ehkä voisi ajatellakin käyvän, ainakin jos stereotyyppeihin on luottamista. Todellisuudessa luulen, että suomalainen ei vain voi tunnustaa julkisesti olevansa onnellinen vaikka sitä oikeasti onkin. Joku voisi tulla kateelliseksi, tai ajatella että tuokin tuossa kerskailee onnellaan. Loppujen lopuksi Suomi on valtavan hyvä maa ihmisen elellä. Ei se ihme ole että täällä ollaan onnellisia, vaikka sitä ei ääneen myönnetä. Ainakaan naapurin kuullen. Tai selvinpäin.

Mistä se onni sitten voisi koostua? Aika paljon elämässä tulee odotettua. Kesää, lomaa, uutta vuoden aikaa, jotain hankintaa. Mitä milloinkin. Joskus todellisuus vastaa toiveita ja voi todeta, että kylläpä tätä kannatti odottaa. Joskus ei. Usein aito puhdas onni tulee minulle pikku jutuista. Nopeista hetkistä, jotka tuntuvat kuplina rinnassa ja lopulta nostattavat hymyn huulille. Usko tai älä, vaikka ensimmäinen sula läntti mökkipihassa voi tehdä onnelliseksi. Siitä kaiketi on lopulta kyse. Tässä kuvia muutamista minut viime aikoina onnelliseksi tehneistä pikku jutuista. Mistä sinä tulet onnelliseksi?

Elävä tuli. Muotisana maadottua voisi sopia siitä tulevaan tunteeseen varsin hyvin. Tulen äärellä tuntuu turvalliselta, siltä, että saa yhteyden juuriinsa.

Mökkieväät. Ne ovat usein yksinkertaisia ja täyttäviä. Ei kaiken aina tarvitse olla niin monimutkaista. Minut sen oivaltaminen tekee aina onnelliseksi.
Äidin tekemät verhot ikkunassa. Kaunista ja kodikasta. Tämä kuva liittyy luovuuteen, joka mökillä herää. Arjessa ei tule koristeltua tai askarreltua, mökkeilessä se kuuluu asiaan. Tehdä jotain, mikä omasta mielestä on kaunista ja pysähtyä sitten sitä ihastelemaan.
*ÄÄNET PÄÄLLE* Luonnon äänet, puron solina, lintujen laulu. Ja välillä onnellisuutta lisää myös se, että ei ole ääniä.

Liekö sen nuo pikku jutut sitten tekee, mutta koen kyllä olevani melko onnellinen mökkeilijä. Ja ei, kirjoitushetkellä en ole humalassa.

Terveiset Äänekosken Sumiaisista, Rannankylältä, meidän Möksältä!

2 Kommentit tuotteelle “Pikku juttuja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*