Kesämökkeilyä

Möksän ostettuamme olemme mökkeilleet kelistä riippumatta marraskuusta lähtien. Monella suomalaisella mökki on pelkästään kesäkäytössä, olemme kesämökkikansaa. Kesällä mökkeily on erilaista, olen vuoden varrella tottunut rauhaan ja hiljaisuuteen. Nyt kun naapuritkin ovat kesämökeilleen saapuneet viettämään aikaa, on totuteltava ääniin. Remontin ääniin, juhlien ääniin, lapsien huutoihin, koiran haukkuun, nauruun ja riitelyyn. Elämään. Kesämökit ovat heränneet taas eloon ihmisten tultua. Kesällä mökkeily on siis ainakin meillä erilaista. Hiljaisuuden ystävänä meni hetki sulatellessa tätä muutosta. On siinä toisaalta myös oma tunnelmansa, kun on ihmisiä. Ihan kuin meillä olisi oma pieni kylä metsän keskellä. Meillä on myös käynyt onni siinä, että naapurit ovat mukavia ihmisiä.

Uutta vanhan tilalle

Viimein teimme päätöksen uuden huussin hankinnasta. Entisessä kun ei millään riitä kapasiteetti. Tilasimme kotiinkuljetuksella paketin, joka sisältää huussirakennuksen lisäksi Biolanin 200 litran kompostoivan kuivakäymälän. Toimituskin saapui jo, ja odottelee nyt asentajaansa Möksän pihalla. Nyt täytyy kyllä sanoa, että Möksällä on ollut paljon hommaa. Toki osa johtuu siitä, että korjausvelkaa oli päässyt kertymään aiemmilta vuosilta. Vaikka kuinka vastustan ajatusta Möksän muuttumisesta työleiriksi, kyllä se vähän sellaiselta on viime aikoina tuntunut. Aina miettii, että enää tämä homma. Nurkan takana väijyy kuitenkin aina jo uusi työmaa.

Samaan tilaukseen huussin kanssa ostimme myös uuden saunankiukaan. Olipa hyvä, että näin teimme, koska entinen osoittautui purkaessa loppuun saunotuksi. Kiukaan kivitilan pohjaan oli ilmestynyt iso reikä, ja savuhormissakin oli reikiä. Onneksi mitään isompaa häkämyrkytystä tai tulipaloa ei ehtinyt syntyä. Nyt on sitten uusi kiuas, joka vaikuttaa aika hyvältä ja tehokkaalta. Kiuas käryää nyt aluksi aivan hirveästi, vaikka ”poltimme” sitä ensin saunan ulkopuolella hajun ehkäisemiseksi. Haju kuulemma johtuu siitä, että maali palaa? Toivottavasti se olisi pian palanut riittävästi, köh ja pöh. Ei tuoksu koivulle, ei.

Noiden isompien töiden lisäksi olen maalaillut, järjestellyt, istuttanut kukkia, raivannut pihaa (vaikka lopputuloksesta sitä ei huomaa) ja vaikka mitä muuta. Puhumattakaan siitä, mitä kaikkea mies on saanut aikaan, eli ne isommat työt. Meistä on tullut mökkityömyyriä, vaikka sitä on vältelty viimeiseen asti. Pian on jo kyllä aika laittaa hanskat tiskiin ja nauttia työn hedelmistä.

Paratiisi suljettu

Samaan hengenvetoon, kun valitan rauhattomuudesta ja työmäärästä, niin täytyy myös kertoa kesämökkeilyn hyvistä puolista. Onhan se aivan ihanaa nousta sängystä ja aloittaa päivä aamu-uinnilla. Sen jälkeen rauhallinen aamupala ja aurinkoon pötköttelemään ja lukemaan kirjaa. Kyllä sitäkin on ehtinyt tekemään ja voi kuinka se on mukavaa. Alkukesä on ollut todella lämmin, mutta Möksällä ei ole liian kuuma, kun pääsee välillä järveen vilvoittelemaan. On se vaan minulle paratiisi.

Nyt kesällä odottelemme ja toivomme, josko ystävät ja sukulaisetkin haluaisivat tulla Möksälle kanssamme aikaa viettämään. Ensi viikonlopulle onkin jo tiedossa ihania tulijoita. Äitinikin piipahti yhden yön. Oli myös ensimmäistä kertaa tilanne, jossa jouduin sanomaan, että nyt meille ei sovi tulla. Voi mikä syyllisyys ja pahamieli siitä tuli, kun joutui tuottamaan pettymyksen. Paratiisi on suljettu.

Toivon, että tämä kesä jatkuisi nyt vähemmän kiireisenä ja ehtisin tänne blogiinkin kirjoitella niistä pienistä hassuista jutuista, mitä sattuu päivän mittaan mökkeilijän elämässä. Kesä ei onneksi vielä ole ohi ja aion antaa kesämökkeilylle reilun mahdollisuuden todistaa, miksi se on suomalaisten ykkösjuttu.

Terveiset Äänekosken Sumiaisista, Rannakylältä, meidän Möksältä!